Joka Translaan kurkottaa, se Tamyyn kapsahtaa

Yliopisto-opintoja aloittaessani olin ollut lukion jälkeen työelämässä jo vuosia, joten kuvittelin tulevani yliopistoon suorittamaan opinnot alta pois mahdollisimman lyhyessä ajassa. Syksyllä 2015 olin tehnyt vankan päätöksen, etten lähde mukaan mihinkään ”ylimääräiseen”, olihan minulla jo 8 vuoden jälkeen Tampereella omaa kaveriporukkaakin sen verran että en uskonut opiskelijabileidenkään kiinnostavan.

Toisin kuitenkin kävi. Fuksisyksy vei mennessään, ja melko pian (omasta innokkaasta tiedonhaustani johtuen) pääsin neuvomaan myös vuosikurssitovereita yliopistokäytännöistä. Risto nappasi hihasta jo ensimmäisinä viikkoina ja rohkaisi tutustumaan ainejärjestötoimintaan. Ensimmäiseen Translan kokoukseen mennessäni hän puhutteli minua jo tulevana hallituslaisena, vaikka vielä vähän toppuuttelinkin.

Syksyn toisessa Translan kokouksessa keskusteltiin juhlavuodesta 2016 ja vuosijuhlien järjestämistyöryhmän perustamisesta. En vieläkään tiedä miten minuun uskallettiin luottaa niin paljon, mutta koko roska annettiin minun, siis puolitoista kuukautta yliopistossa opiskelleen fuksin hoidettavaksi. Päätin kuitenkin panostaa hommaan kaiken osaamiseni, ja kaikki voitava oltiin tehty jo marraskuun aikana. Seuraavan kerran asian tiimoilta kokoonnuttiin vasta syksyllä 2016. Hallituspesti seurasi syyskokouksessa ja järjestäytyessämme sainkin kannettavakseni useamman vastuupestin. Toivon ja uskon, että olen kuitenkin onnistunut hoitamaan kaiken asiaankuuluvalla tavalla.

Transla on järjestönä luonut uskoa, kannustanut eteenpäin ja antanut mahdollisuuden toteuttaa omia ideoitani ja näkemystäni. Pienenä järjestönäkin sen puitteissa on päässyt luomaan suurta, ainakin olen kokenut työni vaikuttaneen monen opiskelijan opiskeluvuoteen. Pieni koko on toisaalta ollut myös turvallinen ympäristö kokeilla asioita ja tiivis yhteistyö Lexican kanssa on poikkeuksellista verraten yliopiston muuhun järjestötoimintaan. 

Viimeiseen edustustehtävään, Tamyn 91. synttärivuosijuhliin mennessä Transla oli alkanut tuntua pieneltä. Hallitustoiminta näytti kiinnostavan muitakin, ja halusin päästää muita käyttämään panostaan ja oppimaan uutta. Yritin pitää kiinni joistakin vastaavuuksista, mutta uusien innokkaiden opiskelijoiden myötä tuntui, että olisi aika väistyä. Samaan aikaan eteen tuli mahdollisuus hakea Tamyn hallitukseen, johon haku oli käynnissä. Tamyn synttäreillä pääsin juttelemaan lähes koko istuvan hallituksen kanssa ja vakuutuin, että se olisi myös minun paikkani. Nyt, vain muutamia viikkoja myöhemmin, valmistaudun tammikuun 8. päivä alkavaan hallitusvuoteen.

 

En olisi tässä ilman Translaa ja sen aktiiveja. Ainejärjestömme henki on ollut vastaanottava, hyväksyvä ja kannustava, ja toivon olleeni osa sen luomista. Uusi hallitus toivottavasti jatkaa siitä, mihin edellinen jäi: pitää huolta opiskelijoidensa hyvinvoinnista, koulutuksen yhdenvertaisuudesta, luo yhteisöllisyyttä ja varmistaa, että jokainen Translalainen kokee järjestön omakseen.

 

Kiitos Transla!

Suvi Parhankangas