Pikkujoulut – perinteistä pateettisuutta

Pikkujoulut jos mikä on perinne. Töissä, järjestöissä, harrastusporukoissa – suomalaiset tykkäävät juhlia lähestyvää joulua ja lomakautta Pohjanmaan kautta. Perinteenä pikkujoulut saivat alkunsa kansakoulujen joulu- ja kuusijuhlista. Pahamaineiset ylioppilasosuuskunnat päättivät 1900-luvun alkuvuosikymmeninä omaksua tämän viattoman perinteen ja lisäsivät soppaan hieman iloa ja ilolientä. Osuuskunnista perinne vähitellen levisi muihinkin seuroihin ja järjestöihin. Ohjelma rakennettiin usein niin, että alussa pidettiin vakavaluontoisempia puheita ja meno vapautui illan edetessä. Translan pikkujouluissa perinteitä on kunnioitettu, mutta myös päivitetty 2000-luvulle.

Tänä vuonna pikkujoulut järjestettiin 3.12. Sorin Saunalla. Illan ohjelman vakavahenkinen ohjelma koostui Translan syyskokouksesta, jossa valittiin ainejärjestölle uusi hallitus. Kokousta tosin ei voi vakavaksi kuvailla, sillä se keskeytyi useaan kertaan erinäisten kaskujen, puhelinsoittojen ja suljetun äänestyksen vuoksi. Viimeksi mainitulla ratkaistiin vuoden 2016 puheenjohtajuus, josta kisasivat istuva puheenjohtaja Risto Jouttijärvi ja tutorvastaava Niko Koski. Kilpa oli tiukka ja tilanteen jännittävyydestä kertoo jo se, että allekirjoittanut unohti tohinan keskellä kokonaan äänestää. Rummutuksen saattelemana uudeksi puheenjohtajaksi julistettiin Risto Jouttijärvi. Niko Koski valittiin yksimielisesti varapuheenjohtajaksi ja Ilona Pöyhönen sihteeriksi. Hallituksen virallisina jäseninä jatkavat Laura-Kaisa Maijala ja Elina Mattila, ja uusia jäseniä ovat Suvi Parhankangas, Jami Särkinen. Varajäseniksi valittiin Marianna Holmroos, Anna Kröger, Jari Juutinen ja Kari Koliseva.

Kokouksen jälkeen ilta eteni yhä perinteisin menoin: oli riisipuuroa, saunontaa, visaa ja joulupukin vierailu. Saunan lisäksi lämpenivät myös oleskelutilat kiitettävästi, ja osa opiskelijoista äityi muistelemaan Artturin saunan aikaisia helleasteita. Mutta se historiasta. Translalaiset ja muut juhlijat täyttivät Sorin Saunan iloisella olemuksellaan ja pitivät ilmassa koko illan keskustelun sorinaa. Herkuttelun ja yhteisten aktiviteettien lisäksi iltaa vietettiin lauta- ja korttipelejä pelaillen, ihmisiin tutustuen ja hauskoja sekä hieman erikoisempiakin tarinoita kertoen. Ja koska kyseessä oli kieltenopiskelijoiden pikkujoulut, käytiin illan aikana keskusteluja myös muillakin kuin kotimaisilla kielillä.

Yleisen juhlinnan ohessa saivat osallistujat myös ideoida ja luonnostella haalarimerkkiä Translan tulevaa 50-vuotisjuhlavuotta varten. Illan aikana käytiin siis myös toinenkin äänestyskierros, jossa aiemmin lähetetyt ehdotukset ja illan aikana syntyneet ideat laitettiin riviin ja paras valittiin. Voittajaksi valikoitui lopulta ”Käännä kännissä, oikolue selvinpäin” –ehdotus, josta tosin useampi esitti vaateen, että oikeampi muoto kuuluisi olla ”oikolue selvänä”. Muutos hyväksyttiin, minkä seurauksena ensi vuonna myyntiin tuleva haalarimerkki näyttää tältä:

Haalarimerkin suunnittelusta vastasi Niko Koski.

Mutta lopulta kello löi keskiyötä, jolloin Translan prinssit ja prinsessat hipsivät kuka mihinkin. Vuosittainen tuhkimohetki oli ohi, mutta koska käännös- ja tulkkiopiskelijat ovat jo kasvaneet iltasatujen ohi, jatkoi moni matkaansa tanssien yöhön. Juhlijoiden lähdettyä ahkerat hallituslaiset taikoivat juhlapaikan takaisin ennalleen ja sulkivat saunan oven takanaan. Perinteet oli saatu päätökseen, mutta mielessä pyöri vielä uusi ideoita. Pitäisiköhän ensi vuonna vuokrata vielä isompi tila, jottei tulisi niin pirun kuuma?

 

Noora Leinonen