Nuija puhuu: Palaute maan pinnalle

Miksi opiskelet yliopistossa? Toivon kaikkien pohtivan vastausta esittämääni kysymykseen hetkisen. Pohtivan, mitä haluaa opinnoillaan saavuttaa. Uskon, ja etenkin toivon, että moni opiskelee tullakseen ammattilaiseksi, asiantuntijaksi tai yksinkertaisesti todella hyväksi omalla alallaan. Tavoitteet on hyvä asettaa korkealle, sillä kehittyä voi vain pyrkimällä olemaan enemmän kuin tällä hetkellä.

Yksin ei kuitenkaan kenenkään pitäisi joutua tavoittelemaan päämääriään. Muut ihmiset ovat oppimisellemme aivan yhtä tärkeitä kuin oma panoksemme, sillä saamme ulkopuolisilta uusia näkökulmia ja välineitä työskentelyymme. Yksi kaikkien akateemisia tavoitteita itselleen asettaneiden tärkeimmistä apuvälineistä onkin palaute. Sitä tulisi saada niin opettajilta kuin opiskelutovereilta ja myöhemmin kollegoilta. Opetelkaamme siis sekä antamaan että vastaanottamaan palautetta.

Kyse ei nyt ole siitä, että osaamme kivasti muodostaa hampurilaisen palautetta antaessamme ja niellä kiukkumme negatiivista kritiikkiä saadessamme. Kyse on siitä, että osaamme katsoa muiden töitä kriittisesti ja monipuolisesti tunnistaen sen heikkoudet ja vahvuudet. Kun sinun seuraavaksi tulee antaa palautetta toiselle, kysy itseltäsi: jos tämä olisi minun työni, mihin haluaisin palautteen antajan kiinnittävän huomionsa? Vaikka hampurilaismalli onkin jo parhaat päivänsä nähnyt, palautteeseen pitäisi muistaa sisällyttää myös positiiviset puolet. Kehut jäävät mieleen siinä missä haukutkin. Palautteen vastaanottaminenkaan ei aina käy helposti. Saatamme kokea olevamme hyökkäyksen kohteena, mikäli palaute on negatiivista tai huonosti annettua. Tunteet kannattaa kuitenkin sysätä syrjään ja ottaa sen sijaan järki käyttöön. Arvioi, onko saamasi palaute perusteltua ja kuinka vakavasti se näin ollen tulee ottaa. Kaikki ehdotukset kannattaa ottaa vastaan, mutta niitä ei tarvitse panna täytäntöön.

Mikäli siis olet yliopistossa kehittyäksesi alasi asiantuntijana, anna, vastaanota ja pyydä palautetta. Olen itsekin varta vasten pyytänyt opettajalta palautetta suorituksestani, kun en ole itse osannut arvioida tasoani tai olen kokenut saamani palautteen riittämättömäksi. Käyn katsomassa tenttejäni tulosten saavuttua, tietääkseni missä osaamiseni riitti ja missä ei, olipa arvosana mikä tahansa. Kun oman osaamisen arvioiminen ja oppiminen käyvät näin vaivatta, miksi emme käyttäisi mahdollisuutta hyväksemme?

Palautetta kannattaa antaa aina, kun siihen on aihetta. Opettajat eivät pyydä kurssipalautetta vain viivyttääkseen meitä tenttisalissa. He haluavat tehdä kurssista vielä antoisamman seuraavia opiskelijoita varten. Oppiainekyselyissäkään ei haluta tietää kuulumisiamme opintojen ajalta, vaan niiden pohjalta opetusta pyritään kehittämään opiskelijoille mieluisaksi ja meitä palvelevaksi. Palautetta saa antaa tarpeen vaatiessa myös silloin, kun sitä ei kysytä. Sitä saa antaa opetuksesta, Minervan salaattipöydästä, Translan tapahtumista, kirjaston valikoimasta ja kaverin kyykkäystekniikasta.

Muista, että olet yliopistossa, koska sinulla on halu oppia ja tulla paremmaksi - et, koska sinun täytyy keräillä opintopisteitä ja tiettyjä arvosanoja. Tee sitä, missä haluat olla hyvä. Treenaa, jos et vielä ole tavoitteessasi.

Inspiroivaa, luovaa ja kehittävää kesänalkua! (Kyllä, se on nyt.)

Tästäkin kirjoituksesta ja Translankarin numerosta saa antaa palautetta, ja sitä suorastaan toivotaan annettavan Translan toimintaan liittyen.
Iira Ostamo
Translan puheenjohtaja