Edustajiston kuulumisia, osa 1

Heipähei, arvon translalaiset,

Tamyn edustajisto kokoontui 29.1. ensimmäistä kertaa vuonna 2014, ja ajattelin vallankin asianmukaista olevan, että hivenen edarin toimintaa valottaisin nyt, kun sinne on translalainen päätynyt. Ideaalitapauksessa voisin tarinoida vastaisuudessakin lyhyesti kokousten jälkimainingeissa, mutta lupauksia asiasta en tee.

Tämänkertaisen kokouksen keskeisimpiin asioihin kuuluivat edustajien valinnat sekä ylioppilastalosäätiön että TOASin valtuuskuntiin ja edustajiston työjärjestyksen sekä yhden pääsäännön pykälän muuttaminen.

Kumpaankaan valtuuskuntaan ei tullut tarpeeksi hakemuksia, vaan kokouksessa päästiin täydentämään niitä. Tarvittava määrä jäseniä kuitenkin saatiin kasaan; YO-talosäätiöön 12 varsinaista ja 12 varajäsentä, TOASin valtuuskuntaan 8 varsinaista ja 8 varaa. Erityisesti YO-talosäätiön valtuuskunnalla on edessään pohdittavaa, sillä Tamyn luopuessa itse YO-talosta on hieman epäselvää, mikä säätiön rooli itse asiassa on oleva.

Pääsäännön muuttaminen oli lähinnä tekninen muutos, jota ei oltu tajuttu tehdä silloin kuin olisi pitänyt – ei siitä siis sen enempää. Ylivoimaisesti eniten keskustelua kokouksessa herätti edustajiston työjärjestyksen muuttaminen. Kyse oli kokousten jouhevoittamisesta lisäämällä mahdollisuus repliikkipuheenvuoroihin, eli puheenvuoroihin, joilla vastataan välittömästi niitä edeltävään puheenvuoroon. Puheenvuorojen jakamisesta ei työjärjestyksessä oltu aiemmin puhuttu, joten pykälä oli täysin uusi.

Keskustelu pyöri kuitenkin täysin sen ympärillä, voidaanko pykälään kirjata mahdollisuus suosia puheenvuoroja jakaessa vähemmän puheenvuoroja käyttäneen sukupuolen edustajia sen lisäksi, että suositaan niitä yksittäisiä edustajia, jotka eivät ole vielä puhuneet kokouksessa. Hallituksen esityksen mukaan näin voitaisiin tehdä, kun taas äänestyksen voittaneessa vastaesityksessä kirjaus oli poistettu.

Käytännön merkitystä kirjauksella ei käsittääkseni olisi ollut, sillä kaikki pyydetyt puheenvuorot on ilmeisesti aina saanut joka tapauksessa käyttää. Kyse oli siis nähdäkseni lähinnä periaatteellisesta tasa-arvon huomioimisesta pykälässä, joskin sekä hallituksen esityksen että vastaesityksen puolustajat puhuivat tasa-arvon nimissä. Hyviä pointteja löytyi kummaltakin puolelta, mutta itse äänestin hallituksen esityksen puolesta, koska kirjauksen pointti kuitenkin oli puheenvuorojen tasapuolinen jakaantuminen.

Toisaalta se, että tämä oli se ainoa asia, josta kokouksessa äänestettiin ja josta oikeasti väiteltiin, ei vakuuttanut minua edustajiston toiminnan merkityksellisyydestä. Ei sekään, että toinen, esityslistan ulkopuolinen keskustelunaihe oli kokoustarjoilujen sisältö, ts. valitusta siitä, että leivät olivat vegaanisia.

Ensi kerralla jotain muuta. Jos ei muuta, niin ainakin juustoa leivän väliin sitä haluaville.